KIVIKAUDELTA NYKYAIKAAN

Laukkosken seudulta on löydetty merkkejä jo kivikautisesta kulttuurista. Mustijoki oli vuosisatoja tärkeä kulkureitti rannikon ja sisämaan välillä. Pysyvä asutus joen rantamille nousi 1200-luvulla. Näin Laukkoski (Löfkoski) on Porvoon kihlakunnan vanhimpia kyliä.

Kotojärven rannalla toimi 1900-luvun alkupuolella pensionaatti, jonne kaupungin herrasväki saapui kesänviettoon. Myös kulttuuriväki oli mieltynyt Laukkoskeen. Kertoman mukaan jo Aleksis Kivi oli aikeissa muuttaa tänne. Juhani Aho kävi puolestaan kirjoittamassa Vähä-Laukkoskella sijainneessa saunarakennuksessa. Useat näyttelijät, muiden muassa Tauno Palo ja Leif Wager, nähtiin paikkakunnalla. Eniten Laukkoskella kesiään vietti kuitenkin Regina Linnanheino, jolla oli oma kesämökki kylässä.

Laukkosken historiasta voi lukea tarkemmin Pornaisten historia I ja II -kirjoista. Lisää tietoa kirjoista tästä linkistä.

ÅBACKAN KARTANO

Mustijoen eteläpuolella pilkottaa Åbackan kartano, joka muodostui kahdesta vuonna 1640 Henrik Nödigille lahjoitetusta Laukkosken kylän tilasta. 1720-luvulla kartano tuli Ramsay-suvun haltuun. Åbackan maat palstoitettiin 1930-luvulla. Kartanolla oli Mustijoen varressa myös oma mylly.

KOTOJÄRVEN KARTANO

Kotojärven pohjoispuolelle perustettiin Kotojärven kartano vuonna 1886 yhdistämällä Ylös-heikan ja Knaapin tilojen maat. Myöhemmin kartanon alueeseen liitettiin vielä neljä perintötilaa. Kartanon maille on rakennettu golfkenttä, ja se tarjoaa matkailupalveluja. Kartano on nykyään yksityisomistuksessa ja siihen voi tutustua sopimuksen mukaan.

TYÖVÄENTALO

Laukkoskelaisten yhteistoiminnalla on pitkät perinteet. Kylän maisemaan keskeisesti kuuluva työväentalo kertoo 1900-luvun vaihteen aatteellisesta järjestäytymisestä. Laukkosken työväenyhdistys perustettiin 28.1.1906. Oma talo pystytettiin vuokramaalle jo 1907. Nykyisellä, Kotojärjen kartanolta ostetulla, tontilaan työväentalo on seissyt vuodesta 1950 lähtien.

Työväentalon omistaa ja sen tiloja vuokraa Laukkosken työväenyhdistys.

NUORISOSEURANTALO

Laukkosken komea nuorisoseurantalo on valmistunut vuonna 1920. Talo rakennettiin takootyönä Kotojärven ja Åbackan kartanoiden lahjoittamista puuvaroista. Talon valmistuttua sen ylläpitoa varten perustettiin osakeyhtiö. Laukkoskelaisille on aina ollut ominaista, että sosiaalisia ja poliittisia vastakkaisnasetteluja vältettiin yhteisen asian nimissä. Monet kyläläiset olivat sekä nuorisoseuran että työväenyhdistyksen jäseniä.

Nuorisoseurantalolla on alusta asti kokoonnuttu mitä erilaisimmissa merkeissä. Urheilu oli varsinkin aiemmin tärkeässä osassa. Sota-aikana talo palveli muun muassa sairaalana. Sodan jälkeen toiminta jatkui entistäkin vilkkaampana.

Seurantalo on edelleen aktiivisessa käytössä ja on esimerkiksi suosittu häiden pitopaikka. Lisätietoja tästä linkistä.

SILTA-HEIKAN (NYK. WALTARIN) SILTA

Mustijoen ylittävällä sillalla on ollut tärkeä osa Laukkosken historiassa. 1500-luvulta lähtien hallinnon tehostamiseksi ja armeijan liikkuvuuden turvaamiseksi oli tärkeää parantaa tieverkkoa ja pitää se läpi vuoden kulkukelpoisena. Laukkosken talonpoikia sakotettiinkin 1600-luvun puolivälissä sillan hoidon laiminlyömisestä.

Sillan yli on vuosisatojen aikana kulkenut monta hevoskuormaa. Jäiden vietyä vanhan sillan 1940-luvulla, joen yli pääsi vain jalan. Nykyinen kävelysilta on on pioneerien rakentama vuonna 1997. Se on nyttemmin nimetty Mika Waltarin mukaan.

Silta-Heikka

MIKA WALTARIN KESÄPAIKKA

Kirjailija Mika Waltari (1908-1979) oli äidin puolelta laukkoskelaista sukujuurta. Kansalaissodan aikana 10-vuotias Mika muutti rauhattomasta Helsingistä tätinsä luo Nyykrän (Nygran) taloon. Myöhemmin Nyykrästä tuli tärkeä työ- ja lepopaikka. Waltari vietti siellä perheineen yhteensä 28 kesää, joskus jopa talvia.

Niin sanotun Uuden talon ullakkokamarissa syntyivät romaanit Johannes Angelos, Turms kuolematon, Feliks onnellinen, Valtakunnan salaisuus ja Ihmiskunnan viholliset. Laukkoski on ollut myös monien Waltarin romaanien tapahtumapaikkana.

Mika Waltarin 1950-luvun alussa hankkima kesähuvila on edelleen suvun käytössä.

YLEn Elävässä arkistossa on julkaistu vuonna -58 kuvattu filmi, jossa vieraillaan Mika Waltarin kesähuvilalla.

Linkki filmiin tästä.

KAMERAT KÄVIVÄT LAUKKOSKELLA

Laukkoskea voidaan pitää todellisena kotimaisen filmin ulkostudiona. Seudun katsottiin muistuttavan niin paljon pohjoiskarjalalaista mäkimaisemaa, ettei filmintekoon ollut tarpeen lähteä kauemmas.

Laukkoskella on filmattu muun muassa elokuvat: Taistelu Heikkilän talosta, Vieras mies tuli taloon, Tuomet kukkivat, Akaton mies, Akallinen mies, Viimeinen koukkaus sekä Erään murhan motiivi.

Taistelu Heikkilän talosta -elokuvasta on hiljattain löytynyt uutta filmimateriaalia.